torstai 23. toukokuuta 2013

Kurssi palaute

Kurssi oli mielestäni todella mielenkiintoinen ja ehdottomasti paras äidinkielen kurssi, mitä olen käynyt.Tämä johtuu siitä, että kerrankin luovuutta sai käyttää mielin määrin ja sai kirjoittaa lähestulkoon vapaasti.

Kurssi oli siis todella onnistunut ja siinä oli kivoja tehtäviä.

Onnistuin omassa tavoitteessani ja olen hyvin tyytyväinen kurssiin.

Snugen Schools out med jetta


Snuge heräsi herätyskellon kovaan kilinään, joka oli niin kova, että se varmaan voisi herättää yhen korttelin. Niin siinä kävikin. Ei mennyt kauaankaan, kun naapurin ilkeä setä huusi kurkku suorana seinässä olevan luukun läpi. Luukun oli tehty siihen sen takia, että Snugen ja hänen naapurinsa olisi helpompi pitää yhteyttä, sillä kävelymatkaa olisi ollut Snugen huoneesta naapurin ovelle jopa 5 metriä. Se oli myös kätevä, jos piti vaihtaa tavaroita. Snuge oli usein heittänyt 5 euroa luukun läpi ja pyytänyt kaveriaan hakemaan kaupasta kaljaa. Tämän jälkeen kaveri oli tullut takas ja heittänyt kaljat luukun kautta Snugen sängyn päälle. Luukku oli toimunut loistavasti, kunnes Snugen kaveri oli muuttanut pois. Tässä kohtaa naapuriin oli muuttanut ilkeä setä, joka ei tykännyt Snugesta saati hänen hienosta seinäluukusta. Luukku olisi muuten tukittu jo aikoja sitten, mutta Snuge ei ollut päässyt yhteisymmärrykseen kulujen jakamisesta kanssa.
Snuge nousi ylös sängystä ja hoiti joka-aamuiset askareet. Hän pesi hampaat vaarinsa hammasharjalla, josta hän oli jopa maksanut monopolin setelin. Snuge ei ollut säälinyt sokeaa vaariaan, jolla oli jo valmiiksi huono suuhygienia. Pari vuotta tämän jälkeen vaari nukkui pois pahan ientulehduksen takia. Snuge siirtyi keittiöön juomaan aamukahvit, jonka jälkeen hän pukeutui.
Snuge käveli verkkaisesti ulos ja nuuhkaisi ilmaa. Hän saattoi jo haistaa kertakäyttö grillin suloisen tuoksun kahilanniemen rannassa. Tänään nimittäin oli Schools out. Snuge oli varautunut tähän ostamalla grillin, makkarat ja mäyräkoiran. Tämä mäyräkoira oli kuitenkin hyvin erinlainen. Se ei haukkunut, eikä edes liikkunut omin voimin. Se hölskyi, kilisi ja sitä kävellytettiin kahvasta. Snuge oli pakannut nämä kaikki oman jettansa takakonttiin. Jetta oltiin vahattu ja se kiilsi auringossa niin paljon, kuin haalistunut maalipinta voisi. Vanteet olivat melkein aidot bbs : ät. Tai jos bbs:n logolla varustettuja Jetan vakio peltivanteita voisi sanoa aidoiksi. Snuge avasi oven liuttamalla ikkunan alas kämmenellä ja nosti lukitustapin ylös. Jetan vanha nahkasisusta oli hyvin kulunut, ja se oli enemmän keltainen, kuin musta. Snuge istui autoon ja kaivoi esille Mighty Ducksin lippiksen, josta oli lippa katkennut keskeltä Snugen pyöriessä valleilta alas vuoden 12 schools outtina. Snuge otti teelusikan taskusta ja työnsi sen ohuen pään virtalukkoon, jetan oma avain oli vain pyörinyt. Snuge käänsi teelusikkaa ja auto startti inisi sen viimeisiä ininöitään. Snuge pumppasi hiukan kaasupoljinta ja jetta hörähti kovaan ääneen käyntiin. Snuge painoi kytkinpolkimen alas ja rusautti vaihteen sisään. Näin Lappeenrannan oma asfalttisoturi lähti liikkeelle skinnarilan kerrostalon pihasta kohti Lauritsalan lukiota Jvg:n säestämänä.
Koulussa oppilaat ojattiin saliin, jossa opettajat pitivät puheita, ja oppilaita lakitettiin. Oikeastaan Snuge ei ollut varma lakitettiinko ketään, sillä hän ei seurannut ohjelmaa, kuten ei moni muukaan. Salissa oli oikeastaan aika mielenkiintoista olla, sillä sielä tapahtui niin paljon kaikkea samaan aikaan. Osa oppilaista vain istui ja tuijotti esitystä. Osa puolestaan selaili kännykällään päivän tapahtumia. Loput sitten vain pulisivat keskenään kesän tapahtumista. Snuge istui Lassen vieressä ja pojat kävivät keskustelua päivän suunnitelmista. ”Mitäs meinasit tänään tehä”? Kysyi lasse innokkaana Snugelta. ” Ensiks käyn vaihtaa öljyt koneeseen, ja sit Kahilannimeen rillaa”. ”Tuutko messiin”? Kysyi Snuge Lasselta. ”Toki”. Lasse vastasi.
Kun lakkiaiset oltiin saatettu päätökseen, Snuge ja Lasse ottivat jalat alleen ja hyppäsivät Snugen jettaan huudellen kaikenlaista mitä mieleen tuli. Snuge käynisti jetan ja pumppasi taas hiukan kaasua, jolloin tuttu venttiillien nakutus sai uuden äänen rinnalleen. Yksi venttiileistä lensi hienossa kaaressa konepellin läpi. Snuge nousi kaiken savun keskeltä ulos autosta ja avasi konepellin. Koneen kansi oli säpäleinä irtilentäneestä venttiilistä, moottorin lohko oli haljennut kiertokangen katkettua. Kaken tämän lisäksi hajonneesta lohkosta valui öljyä tielle. ”Kyllä se öljynvaihto käy näinkin” . Snuge tokaisi. Tämän jälkeen Snuge kaivoi kontista mäykyn ja grillin. Siinä sitten he istuivat grillaamassa jetan raadon luonna. 

sunnuntai 19. toukokuuta 2013

Call of Duty: Black Ops 2

Aivan tavallisena kevätiltana voi joskus olla tylsää ja harmissaan, kun vettä losottaa taivaalta vähän väliä ja kotonakaan ei ole juuri mitään tekemistä. Silloin ainakin itse nappaan pleikkarin pääle ja pelaan aivan mitä sattuu. Eräänä iltana tuli kuitenkin mutka matkaan. Kaikki hyllyn pelit oltiin hakattu läpi jo useaan otteeseen ja opeteltu lähestulkoon ulkoa. Eli siis ei mitään uutta tai yllättävää. Päätin kilauttaa kaverille ja lainata uusimman Black opsin, kun sitä en ollut viellä kokeillut. Lähdin kaupungin toiselle laidalle hakemaan peliä. Matkalla ajoin monen baarin ja yökerhon ohi, jolloin iski houkutus mennä bailaamaan näin perjantain kunniaksi. Vilkaisin kuitenkin auton penkillä lojuvaa peliä, jolloin peli vei bailauksesta voiton 6-1. Palasin kotiin ja kuumotus iski heti kun avasin kotelon ja iskin pelin koneeseen.

Call of Duty sarja on todella suosittu pelisarja jota Ea on lypsänyt jo usean vuoden ajan tuottaen aina miljoonia. Pelit ovat olleet perusrakenteeltaan hyvin saman kaltaisia. Peleissä tarjotaan yksinpeli, joka on oikeastaan aina ollut aika mitään sanomaton. Pelien vahvuus onkin ollut moninpeli, mutta siitä sitten myöhemmin lisää.

Call of Duty Black Ops 2 juoni perustuu vuoteen 2025. Pelissä kuitenkin loikataan välillä takaisin vuoteen 1980 ensimmäisen Black Opsin tarinan jatkumoon. Pelin juoni etenee siten, että päähenkilö David Mason hoitaa isänsä (Alex Mason) vuonna 1980 aiheuttamaa sotkua.

Yksinpeli on aika helppo ja sen läpäisee muutamassa tunnissa. Se on peruskaavaltaan samanlaista putkijuoksua kuin edeltäjänsä. Edeltäjiensä tavoin pelikokemusta koitetaan vahvistaa Hollywood tyylisillä toimintakohtauksilla, sekä periaatteessa mitäänsanomattomilla juonenkäänteillä. Ainoa hieno uudistus, josta useamman pelin tulisi ottaa oppia, on se että pelaajan tekimillä valinnoilla on vaikutustapelin loppuun ja tarinan päätökseen. Tämä ei kuitenkaan ole kovin iso uudistus, eikä se pelasta yksinpeliä saman kaavan toistamiselta.

Pelin vahvuus pitäisi olla moninpelissä. Pelaajia on 16 ja kentät ovat pieniä, jolla saadaan paikattua pieni pelaajamäärä. Pelimuotoja on useita, jotka eroavat kiitettävästi toisistaan. Tässä olikin sitten ne plussat

Miinuksia onkin sitten pikkasen enmmän. Ensimmäinen miinus löytyy asevalikoimasta. Aseita on kyllä riittävästi, ja niiden käyttäytymisessä on eroja. Niitä on kuitenkin huomattavasti vähemmän, kuin aikaisemmissa peleissä. Odotin alkuun, että tähän saataisiin laajennuksia, ja niihän siihen saatiikin. Ensimmäisen karttapaketin mukana sain 4 kenttää ja yhden uuden aseen. Tämä kustantaa pelaajalle 25 euroa. Se tekee 5 euroa per kenttä + 5 euroa uudesta aseesta. Moni kyllä maksaa tämän, mutta  se on kieltämättä hyvin suolainen hinta pienestä lisäyksestä. Kolmas miinus löytyy moninpelin tyylistä. Se on aivan samanlainen, kuin ensimmäinen black ops, joka taas oli samanlainen kuin 4 edellistä call of dutya. Vaikka kehittäjät voivat sanoa sen olevan uusi, niin se ei vain ole. Ainoa asia mitä kehittäjät ovat tehneet, on se että he ovat ottaneet black opsin ja pukeneet sen uusiksi.

Call of duty pelit olivat aikoinaan kukkulan kuninkaina. Mutta kun nykyään Battlefield tarjoaa pelkän räiskimisen lisäksi hävittäjiä ja tankkeja, on hankala ymmärtää Call of Dutyn viehätystä. Kuka jaksaa juosta enään ympäriinsä ahtaassa soramontussa, kun voisi lentää helikopterilla. Tämän kaiken lisäksi jokainen Battlefield on tarjonnut aina jotain uutta, eikä vain samaa kuin aina ennenkin. Lisäosatkin ovat halvempia, kuin Call of Dutyssä.

N. 2 päivän testien jälkeen palautin pelin kaverilleni ja samalla päätin, etten enään ikinä koske Call of Duty: n, jos se on aina samanlainen. Black Ops 2 jälkeen en ole pelannut 2 kk, ja koska putki on ollut hyvä, niin uskon jatkavani sitä useamman kuukauden. Tiivistelmä: Uuden Call of Dutyn ostaminen on yhtä tyhmää, kun ostaisi uuden iphonen joka vuosi.

2/5

+ Ihan mukiin menevä yksinpeli ( Parempi kuin aikasemmin, mutta silti aika turha).
+ Hetken kuumottava moninpeli.
+ Tulevaisuus teema mielenkiintoinen.

- Samaa toistava ( Yksinpeli sekä moninpeli)
- Kalliit Lisäpaketit'
- ahtaat kentät

sunnuntai 5. toukokuuta 2013

Ikärajoilla on tarkoitus


Heräät aamulla siihen, kun 13 vuotias postinkantaja tiputtaa lehden kerrostalon postiluukusta. Juot aamukahvin ja luet lehdestä, kuinka 14 vuotias on kuollut auto-onnettomuudessa ja omisti vielä kortinkin. Juot aamukahvisi kävelet pihalle. Pihalla näet naapurin 15 vuotiaan Maken hyppäävän isänsä auton puikkoihin ja lähtevän kouluun. Itse nouset autoosi ja lähdet ajamaan töihin. Matkalla katsot, kuinka 16 vuotiaat jonottavat baarin edessä, että he pääsisivät juomaan lisää unohtaakseen surkean elämänsä, joka on nyt jo pilalla. Samaan aikaan näet 7 vuotiaita nuoria ostamassa energiajuomia, jotta jaksaisivat koulupäivän loppuun asti. Tai ainakin uskot heidän menevän kouluun. Saattaa olla, että he vain menevät pelaamaan pelikoneisiin viimeisetkin viikkorahansa. Töihin päästyäsi tervehdit työkumppaneitasi. Nykyään työkaverien tervehtiminen on kuin lottoamista, sillä työkaverisi pukeutuvat ainakin 3 kokoa liian isoihin vaatteisiin. Päästyäsi työpöytäsi ääreen käynnistät tietokoneesi, jonka taustakuvana on joku kuuluisa bikinimalli. Muutaman tunnin kuluttua syöt äitisi tekemät voileivät, juot pillimehun ja imeskelet tikkarin, jonka äitisi on eväslootaasi laittanut. Illalla kotiin päästäsi syöt äitisi tekemän illallisen, puet yllesi pyjaman, menet sänkyyn ja otat unilelun kainaloosi. Ennen kuin nukahdat, hymyilet iloisesti ja tokaiset itsellesi: ” On hienoa olla aikuinen ”! Kuinka kukaan voisi kaivata ikärajoja, kun näinkin voisi elää?
Ikärajoja on aina ollut ja tulee aina olemaan. Kuitenkin on olemassa niitä ihmisiä, jotka keskustelupalstoilla kinuavat ikärajojen poistamista, tai edes joitain niistä. Oletettavasti suuri osa näistä ihmisistä ovat 15 vuotiaita nuoria, jotka vain kinuavat ikärajojen poistamista, jotta voisivat ostaa kaljaa, kun se käy paremmin päähän kuin energiajuomat. Juuri näiden ihmisten takia on olemassa ikärajoja. Itsekkin aikoinaan olin sitä mieltä, että ikärat ovat turhia. Muutama vuosi kasvua ja ajattelua teki tehtävänsä, sillä tajusin ettei minustakaan olisi ollut siemailemaan siististi olutta aikuisten seuraan. Ikärajojen avulla ihmiset saavat kehittyä rauhassa, sillä liian nopea eteneminen aiheuttaa ainoastaan harmia.
Ikärajat eivät ole pelkästään olemassa vain sen takia, jotta ihmisiä voitaisiin luokitella iän perusteella. Mielestäni ikärajat ovat eräänlaisia mittapaaluja, joiden ylittäessään saavuttaa uuden tason/vaiheen elämässä. Toki on olemassa niitä ihmisiä, jotka kehittyvät muita nopeammin ja olisivat valmiita menemään baariin vaikka jo 16 vuotiaana. Kuitenkin suuri osa ihmistä ovat viellä jopa 18 vuoden iässä henkiseltä tasoltaan 15 vuotiaita. Ikärajat ikäänkuin erottavat kypsät ja raat hedelmät toisistaan, jotka muuten menisivät sekaisin keskenään.
Tiivistetysti voin sanoa, että ikärajoja on turha lähteä poistamaan niin pitkää, kun ihmisillä ei ole kohtuutta tai ajattelukykyä nuorina. Aikuisilla ei ole huolta ikärajoista, mutta nuorilla on. Tämä siksi, että aikuisilta löytyy harkinta ja kohtuus. Näitä kahta ominaisuutta nuorilla ei tule ainakaan suomessa ikinä löytymään. Voisimme toki koittaa, millaista olisi elää ilman ikärajoja. Se kokeilu varmaankin päättyisi jonkinlaiseen maailmanloppuun.