Kurssi palaute

Kurssi oli mielestäni todella mielenkiintoinen ja ehdottomasti paras äidinkielen kurssi, mitä olen käynyt.Tämä johtuu siitä, että kerrankin luovuutta sai käyttää mielin määrin ja sai kirjoittaa lähestulkoon vapaasti.

Kurssi oli siis todella onnistunut ja siinä oli kivoja tehtäviä.

Onnistuin omassa tavoitteessani ja olen hyvin tyytyväinen kurssiin.

Snugen Schools out med jetta

Snuge heräsi herätyskellon kovaan kilinään, joka oli niin kova, että se varmaan voisi herättää yhen korttelin. Niin siinä kävikin. Ei mennyt kauaankaan, kun naapurin ilkeä setä huusi kurkku suorana seinässä olevan luukun läpi. Luukun oli tehty siihen sen takia, että Snugen ja hänen naapurinsa olisi helpompi pitää yhteyttä, sillä kävelymatkaa olisi ollut Snugen huoneesta naapurin ovelle jopa 5 metriä. Se oli myös kätevä, jos piti vaihtaa tavaroita. Snuge oli usein heittänyt 5 euroa luukun läpi ja pyytänyt kaveriaan hakemaan kaupasta kaljaa. Tämän jälkeen kaveri oli tullut takas ja heittänyt kaljat luukun kautta Snugen sängyn päälle. Luukku oli toimunut loistavasti, kunnes Snugen kaveri oli muuttanut pois. Tässä kohtaa naapuriin oli muuttanut ilkeä setä, joka ei tykännyt Snugesta saati hänen hienosta seinäluukusta. Luukku olisi muuten tukittu jo aikoja sitten, mutta Snuge ei ollut päässyt yhteisymmärrykseen kulujen jakamisesta kanssa.

Snuge nousi ylös sängystä ja hoiti joka-aamuiset askareet. Hän pesi hampaat vaarinsa hammasharjalla, josta hän oli jopa maksanut monopolin setelin. Snuge ei ollut säälinyt sokeaa vaariaan, jolla oli jo valmiiksi huono suuhygienia. Pari vuotta tämän jälkeen vaari nukkui pois pahan ientulehduksen takia. Snuge siirtyi keittiöön juomaan aamukahvit, jonka jälkeen hän pukeutui.

Snuge käveli verkkaisesti ulos ja nuuhkaisi ilmaa. Hän saattoi jo haistaa kertakäyttö grillin suloisen tuoksun kahilanniemen rannassa. Tänään nimittäin oli Schools out. Snuge oli varautunut tähän ostamalla grillin, makkarat ja mäyräkoiran. Tämä mäyräkoira oli kuitenkin hyvin erinlainen. Se ei haukkunut, eikä edes liikkunut omin voimin. Se hölskyi, kilisi ja sitä kävellytettiin kahvasta. Snuge oli pakannut nämä kaikki oman jettansa takakonttiin. Jetta oltiin vahattu ja se kiilsi auringossa niin paljon, kuin haalistunut maalipinta voisi. Vanteet olivat melkein aidot bbs : ät. Tai jos bbs:n logolla varustettuja Jetan vakio peltivanteita voisi sanoa aidoiksi. Snuge avasi oven liuttamalla ikkunan alas kämmenellä ja nosti lukitustapin ylös. Jetan vanha nahkasisusta oli hyvin kulunut, ja se oli enemmän keltainen, kuin musta. Snuge istui autoon ja kaivoi esille Mighty Ducksin lippiksen, josta oli lippa katkennut keskeltä Snugen pyöriessä valleilta alas vuoden 12 schools outtina. Snuge otti teelusikan taskusta ja työnsi sen ohuen pään virtalukkoon, jetan oma avain oli vain pyörinyt. Snuge käänsi teelusikkaa ja auto startti inisi sen viimeisiä ininöitään. Snuge pumppasi hiukan kaasupoljinta ja jetta hörähti kovaan ääneen käyntiin. Snuge painoi kytkinpolkimen alas ja rusautti vaihteen sisään. Näin Lappeenrannan oma asfalttisoturi lähti liikkeelle skinnarilan kerrostalon pihasta kohti Lauritsalan lukiota Jvg:n säestämänä.

Koulussa oppilaat ojattiin saliin, jossa opettajat pitivät puheita, ja oppilaita lakitettiin. Oikeastaan Snuge ei ollut varma lakitettiinko ketään, sillä hän ei seurannut ohjelmaa, kuten ei moni muukaan. Salissa oli oikeastaan aika mielenkiintoista olla, sillä sielä tapahtui niin paljon kaikkea samaan aikaan. Osa oppilaista vain istui ja tuijotti esitystä. Osa puolestaan selaili kännykällään päivän tapahtumia. Loput sitten vain pulisivat keskenään kesän tapahtumista. Snuge istui Lassen vieressä ja pojat kävivät keskustelua päivän suunnitelmista. ”Mitäs meinasit tänään tehä”? Kysyi lasse innokkaana Snugelta. ” Ensiks käyn vaihtaa öljyt koneeseen, ja sit Kahilannimeen rillaa”. ”Tuutko messiin”? Kysyi Snuge Lasselta. ”Toki”. Lasse vastasi.

Kun lakkiaiset oltiin saatettu päätökseen, Snuge ja Lasse ottivat jalat alleen ja hyppäsivät Snugen jettaan huudellen kaikenlaista mitä mieleen tuli. Snuge käynisti jetan ja pumppasi taas hiukan kaasua, jolloin tuttu venttiillien nakutus sai uuden äänen rinnalleen. Yksi venttiileistä lensi hienossa kaaressa konepellin läpi. Snuge nousi kaiken savun keskeltä ulos autosta ja avasi konepellin. Koneen kansi oli säpäleinä irtilentäneestä venttiilistä, moottorin lohko oli haljennut kiertokangen katkettua. Kaken tämän lisäksi hajonneesta lohkosta valui öljyä tielle. ”Kyllä se öljynvaihto käy näinkin” . Snuge tokaisi. Tämän jälkeen Snuge kaivoi kontista mäykyn ja grillin. Siinä sitten he istuivat grillaamassa jetan raadon luonna. 

Call of Duty: Black Ops 2

Aivan tavallisena kevätiltana voi joskus olla tylsää ja harmissaan, kun vettä losottaa taivaalta vähän väliä ja kotonakaan ei ole juuri mitään tekemistä. Silloin ainakin itse nappaan pleikkarin pääle ja pelaan aivan mitä sattuu. Eräänä iltana tuli kuitenkin mutka matkaan. Kaikki hyllyn pelit oltiin hakattu läpi jo useaan otteeseen ja opeteltu lähestulkoon ulkoa. Eli siis ei mitään uutta tai yllättävää. Päätin kilauttaa kaverille ja lainata uusimman Black opsin, kun sitä en ollut viellä kokeillut. Lähdin kaupungin toiselle laidalle hakemaan peliä. Matkalla ajoin monen baarin ja yökerhon ohi, jolloin iski houkutus mennä bailaamaan näin perjantain kunniaksi. Vilkaisin kuitenkin auton penkillä lojuvaa peliä, jolloin peli vei bailauksesta voiton 6-1. Palasin kotiin ja kuumotus iski heti kun avasin kotelon ja iskin pelin koneeseen.

Call of Duty sarja on todella suosittu pelisarja jota Ea on lypsänyt jo usean vuoden ajan tuottaen aina miljoonia. Pelit ovat olleet perusrakenteeltaan hyvin saman kaltaisia. Peleissä tarjotaan yksinpeli, joka on oikeastaan aina ollut aika mitään sanomaton. Pelien vahvuus onkin ollut moninpeli, mutta siitä sitten myöhemmin lisää.

Call of Duty Black Ops 2 juoni perustuu vuoteen 2025. Pelissä kuitenkin loikataan välillä takaisin vuoteen 1980 ensimmäisen Black Opsin tarinan jatkumoon. Pelin juoni etenee siten, että päähenkilö David Mason hoitaa isänsä (Alex Mason) vuonna 1980 aiheuttamaa sotkua.

Yksinpeli on aika helppo ja sen läpäisee muutamassa tunnissa. Se on peruskaavaltaan samanlaista putkijuoksua kuin edeltäjänsä. Edeltäjiensä tavoin pelikokemusta koitetaan vahvistaa Hollywood tyylisillä toimintakohtauksilla, sekä periaatteessa mitäänsanomattomilla juonenkäänteillä. Ainoa hieno uudistus, josta useamman pelin tulisi ottaa oppia, on se että pelaajan tekimillä valinnoilla on vaikutustapelin loppuun ja tarinan päätökseen. Tämä ei kuitenkaan ole kovin iso uudistus, eikä se pelasta yksinpeliä saman kaavan toistamiselta.

Pelin vahvuus pitäisi olla moninpelissä. Pelaajia on 16 ja kentät ovat pieniä, jolla saadaan paikattua pieni pelaajamäärä. Pelimuotoja on useita, jotka eroavat kiitettävästi toisistaan. Tässä olikin sitten ne plussat

Miinuksia onkin sitten pikkasen enmmän. Ensimmäinen miinus löytyy asevalikoimasta. Aseita on kyllä riittävästi, ja niiden käyttäytymisessä on eroja. Niitä on kuitenkin huomattavasti vähemmän, kuin aikaisemmissa peleissä. Odotin alkuun, että tähän saataisiin laajennuksia, ja niihän siihen saatiikin. Ensimmäisen karttapaketin mukana sain 4 kenttää ja yhden uuden aseen. Tämä kustantaa pelaajalle 25 euroa. Se tekee 5 euroa per kenttä + 5 euroa uudesta aseesta. Moni kyllä maksaa tämän, mutta  se on kieltämättä hyvin suolainen hinta pienestä lisäyksestä. Kolmas miinus löytyy moninpelin tyylistä. Se on aivan samanlainen, kuin ensimmäinen black ops, joka taas oli samanlainen kuin 4 edellistä call of dutya. Vaikka kehittäjät voivat sanoa sen olevan uusi, niin se ei vain ole. Ainoa asia mitä kehittäjät ovat tehneet, on se että he ovat ottaneet black opsin ja pukeneet sen uusiksi.

Call of duty pelit olivat aikoinaan kukkulan kuninkaina. Mutta kun nykyään Battlefield tarjoaa pelkän räiskimisen lisäksi hävittäjiä ja tankkeja, on hankala ymmärtää Call of Dutyn viehätystä. Kuka jaksaa juosta enään ympäriinsä ahtaassa soramontussa, kun voisi lentää helikopterilla. Tämän kaiken lisäksi jokainen Battlefield on tarjonnut aina jotain uutta, eikä vain samaa kuin aina ennenkin. Lisäosatkin ovat halvempia, kuin Call of Dutyssä.

N. 2 päivän testien jälkeen palautin pelin kaverilleni ja samalla päätin, etten enään ikinä koske Call of Duty: n, jos se on aina samanlainen. Black Ops 2 jälkeen en ole pelannut 2 kk, ja koska putki on ollut hyvä, niin uskon jatkavani sitä useamman kuukauden. Tiivistelmä: Uuden Call of Dutyn ostaminen on yhtä tyhmää, kun ostaisi uuden iphonen joka vuosi.

2/5

+ Ihan mukiin menevä yksinpeli ( Parempi kuin aikasemmin, mutta silti aika turha).
+ Hetken kuumottava moninpeli.
+ Tulevaisuus teema mielenkiintoinen.

- Samaa toistava ( Yksinpeli sekä moninpeli)
- Kalliit Lisäpaketit'
- ahtaat kentät

Ikärajoilla on tarkoitus

Heräät aamulla siihen, kun 13 vuotias postinkantaja tiputtaa lehden kerrostalon postiluukusta. Juot aamukahvin ja luet lehdestä, kuinka 14 vuotias on kuollut auto-onnettomuudessa ja omisti vielä kortinkin. Juot aamukahvisi kävelet pihalle. Pihalla näet naapurin 15 vuotiaan Maken hyppäävän isänsä auton puikkoihin ja lähtevän kouluun. Itse nouset autoosi ja lähdet ajamaan töihin. Matkalla katsot, kuinka 16 vuotiaat jonottavat baarin edessä, että he pääsisivät juomaan lisää unohtaakseen surkean elämänsä, joka on nyt jo pilalla. Samaan aikaan näet 7 vuotiaita nuoria ostamassa energiajuomia, jotta jaksaisivat koulupäivän loppuun asti. Tai ainakin uskot heidän menevän kouluun. Saattaa olla, että he vain menevät pelaamaan pelikoneisiin viimeisetkin viikkorahansa. Töihin päästyäsi tervehdit työkumppaneitasi. Nykyään työkaverien tervehtiminen on kuin lottoamista, sillä työkaverisi pukeutuvat ainakin 3 kokoa liian isoihin vaatteisiin. Päästyäsi työpöytäsi ääreen käynnistät tietokoneesi, jonka taustakuvana on joku kuuluisa bikinimalli. Muutaman tunnin kuluttua syöt äitisi tekemät voileivät, juot pillimehun ja imeskelet tikkarin, jonka äitisi on eväslootaasi laittanut. Illalla kotiin päästäsi syöt äitisi tekemän illallisen, puet yllesi pyjaman, menet sänkyyn ja otat unilelun kainaloosi. Ennen kuin nukahdat, hymyilet iloisesti ja tokaiset itsellesi: ” On hienoa olla aikuinen ”! Kuinka kukaan voisi kaivata ikärajoja, kun näinkin voisi elää?

Ikärajoja on aina ollut ja tulee aina olemaan. Kuitenkin on olemassa niitä ihmisiä, jotka keskustelupalstoilla kinuavat ikärajojen poistamista, tai edes joitain niistä. Oletettavasti suuri osa näistä ihmisistä ovat 15 vuotiaita nuoria, jotka vain kinuavat ikärajojen poistamista, jotta voisivat ostaa kaljaa, kun se käy paremmin päähän kuin energiajuomat. Juuri näiden ihmisten takia on olemassa ikärajoja. Itsekkin aikoinaan olin sitä mieltä, että ikärat ovat turhia. Muutama vuosi kasvua ja ajattelua teki tehtävänsä, sillä tajusin ettei minustakaan olisi ollut siemailemaan siististi olutta aikuisten seuraan. Ikärajojen avulla ihmiset saavat kehittyä rauhassa, sillä liian nopea eteneminen aiheuttaa ainoastaan harmia.

Ikärajat eivät ole pelkästään olemassa vain sen takia, jotta ihmisiä voitaisiin luokitella iän perusteella. Mielestäni ikärajat ovat eräänlaisia mittapaaluja, joiden ylittäessään saavuttaa uuden tason/vaiheen elämässä. Toki on olemassa niitä ihmisiä, jotka kehittyvät muita nopeammin ja olisivat valmiita menemään baariin vaikka jo 16 vuotiaana. Kuitenkin suuri osa ihmistä ovat viellä jopa 18 vuoden iässä henkiseltä tasoltaan 15 vuotiaita. Ikärajat ikäänkuin erottavat kypsät ja raat hedelmät toisistaan, jotka muuten menisivät sekaisin keskenään.

Tiivistetysti voin sanoa, että ikärajoja on turha lähteä poistamaan niin pitkää, kun ihmisillä ei ole kohtuutta tai ajattelukykyä nuorina. Aikuisilla ei ole huolta ikärajoista, mutta nuorilla on. Tämä siksi, että aikuisilta löytyy harkinta ja kohtuus. Näitä kahta ominaisuutta nuorilla ei tule ainakaan suomessa ikinä löytymään. Voisimme toki koittaa, millaista olisi elää ilman ikärajoja. Se kokeilu varmaankin päättyisi jonkinlaiseen maailmanloppuun.

Meillä ei lueskella

Sanna Kangasniemi on kirjoittanut Helsingin Sanomiin (21.11.2009) kolumnin Meillä ei lueskella. Kolumni käsittelee Kangasniemen mielipidettä lukemisesta. Kangasniemi perustelee tekstissä syytä,jonka takia hän ei enää lue kirjoja.

Kangasniemi oli kolumnin mukaan aikoinaan kovakin lukemaan kirjoja. Lukemiseen saattoi kulua paljonkin aikaa. Puolisonkin kanssa oli kuulemman luettu monena iltana vierekkäin. Kangasniemi kuitenkin päätti luopua kirjojen lukemisesta.

Sanna Kangasniemi viestittää kolumnissaan sitä, kuinka turhaa lukeminen on ja siitä ei ole muuta kuin haittaa. Hän vetoaa siihen, että kirjat vievät aikaa todella paljon, ja tämä on periaatteessa totta. Kangasniemi sanoo, että hän olisi voinut käyttää lukemiseen käytetyn ajan esim. tv:n katsomiseen. Kangasniemi varmaankin yrittää sanoa, että kirjat ovat niin pitkiä ja aikaa vieviä, että siinä ajassa pystyisi tekemään paljon muutakin. Esimerkiksi kuntoilemaan ja katsomaan tv:tä. 

Kangasniemi pyrkii myös perustelemaan kirjoista luopumista sillä, että kirjahylly on ruman näköinen ja tilaa vievä kapistus. Hänen mielestään tv olisikin paljon kauniimpi ja elegantimpi olohuoneeseen. Saisi anakin katsoa tv:tä.  Kangasniemen mielestä kirjoista ei pääse eroon, vaikka ne heittäisi menemään kotontansa. Ne kun sattuvat ilmestymään  jopa lehtiin ja televisioon mainosten ja haastatelujen muodossa. 

Kangasniemi on myös sitä mieltä, että useat kirjat ovat silkkaa roskaa, joka ei sopisi muuhun kuin paperinpainoksi. Hänen mukaansa on olemassa hyviäkin kirjoja, mutta suurin osa siitä määrästä, mitä kustantajat puskevat painosta pihalle on silkkaa roskaa. Sen lisäksi kirjallisuutta on muka niin monta lajia, että lähes joka kirjallisuuden alalla syöstään pihalle lähes julkaisu kelvotonta roskaa.

Loppu tiivistyksenä voi sanoa, että Sanna Kangasniemen mielestä kirjojen lukeminen ei ole pahasta, mutta niistä seuraavat vaikutkset ovat. Jos ei lue kirjoja, niin säästää tilaa, säästää aikaa, kunto kohenee, parisuhde paranee ja jopa talokin saa nykyaikaista ilmettä ja glamouria television paikatessa kirjahyllyn. Tämä kaikki onkin kirjoitettu sarkastisessa mielessä, sillä Kangasniemi on kirjoittanut ironista tekstiä sen takia, että hän kannustaisi ihmisiä lukemaan tv:n katsomisen sijasta.

Opettajille valtuudet rauhan palauttamiseen

Seppo Vaahtera Kotkasta on kirjoittanut mielipidetekstin etelä-saimaan verkkosivuille, jossa hän vetoaa opettajien valtuuksiin vaikuttaa oppilaisiin ja heidän käytökseen. Hänen mukaansa opettajille tulisi antaa enemmän valtuuksia kurin ylläpitämiseen,jotta kouluissa vallitsisi järjestys. Hän antaa esimerkkinä vallilan koulun yläasteen tapauksen, jossa opettaja eroitettin tämän työntäessä oppilaan ulos ruokalasta tämän käyttäytyessä huonosti.

Olen Sepon kanssa samaa mieltä oppilaiden kurin lisäämiseksi. Nykypäivän oppilaat ovat paljon ovelampia kuin nuoret 50-60 luvulta, jolloin nuoret tottelivat sokeasti opettajia. Nykyään oppilaat tietävät omat oikeutensa ja alkavat valittamaan jo pienemmästäkin kurittamisesta. Oppilaat koettelevat opettajien kärsivällisyyttä ja uskovat vasta viimeisellä varoituksella.

MIelestäni tilanne voitaisiin paikata helposti kurin lisäämisellä. Opettajat saisivat käyttää voimaa tarvittaessa. Kun Vallila opettaja käytti voimaa, niin oppilas vatosi pahoinpitelyyn. Miksi sitten poliisit saavat pamputtaa ulisevaa jonnea mielinmäärin, ja syytettä ei nosteta. Mielestäni opettajille tulisi antaa vartijan oikeudet voiman- ja teknisten apuvälineiden käyttöön, kuten esim. sähkölamautin. Ainakin nuoriso pysyisi kurissa. Luokkakuria voitaisiin lisätä siten, että karttakepillä saisi näpäyttää vekkulia nuorta sormille. Tällaisilla muutoksilla saataisiin muutettua helposti koulukuria.

Vallilan koulun opettajan erottaminen oli selvä merkki. Opettajat ja kansalaiset ymmärtävät nyt opettajien heikon aseman koulussa. Nyt taas oppilaat saavat lisää valtaa opettajista. Toivon, että Vallilan koulun opettaja palaa virkaan ja voimankäyttö tuplaantuu.

Rohkea rokan syö,uhkarohkea kouluruuan

Miksi puhuisin taas kouluruuasta. Eikö tämä aihe ole jo loppuunkäsitelty. Ei ole ainakaan omasta mielestäni. Kouluruuasta valitetaan todella useasti, mutta silti asialle ei ikinä tehdä mitään. Kouluruuan laatu on huonontunut jatkuvasti lukion aikana.

Ja tämä ei ole ainoastaan minun ongelmani. Moni muukin oppilas on sitä mieltä, että kouluruoka on sillon tällöin kehnoa ja sen laatua tulisi parantaa. Kun saavuin lukioon, ruoka oli hyvää, mutta sen jälkeen laatu on pudonnut hälyyttävästi. Kouluruuan laatu huonontuu aina, kun ruokalista on käyty loppuun ja se aloitetaan alusta. Nykyään kun lista on käyty loppuun, niin joku ruoka putoaa pois listalta ja se korvataan jollain muulla. 

 Koulujen ruokalistoilta löytyy vielä niitä muutamia helmiä, joita kaikki tulevat syömään, mutta "helmiä" ei ole paljon. Ja kun näitä "helmiä" ei ole, niin ruokalasta löytyy jotain kammottavaa moskaa jota kukaan ei tule syömään. Esimerkkinä voin mainita eilisen uunikalan. Oppilaita meni kyllä ruokalaan syömään, mutta useat oppilaat poikkesivat läheiseen kebab ravintolaan. N.20 oppilasta ei kuulosta paljolta 200 joukosta, mutta kyllä se kertoo jotain kouluruuasta ja sen syötävyydestä. Toki ruokaa on hankala valmistaa 20 sentillä tai paljon se nyt onkaan, mutta kyllä siitä nyt siedetävää tulisi saada. 

Kuvan kokki on todennäköisesti juuri sinun koulustasi ja hän tekee ruoan jota juuri sinä syöt (tai jätät syömättä). Ja todennäköisesti vielä sinusta.

Kouluruokaan on tullut tavallisten ruokien rinnalle kasvisvaihtoehto, jotta kasvinsyöjille olisi ruokaa. Kuulemman kasvinsyöjät ovat valittaneet, että heitä ei ole huomioitu. Mutta jos kerta kasvinsyöjät halusivay kasvisruokaa, niin miksi siihen ei edes vilkaista, vaan kaikki ottavat lihaisamman vaihtoehdon. Johtuuko tämä kasvisruuan huonosta laadusta vai siitä, että kyseessä on ovela budjettileikkaus, joka perustellaan kasvinsyöjillä. 

Meidän nuorien lukiolaisten vanhemmat aina kertovat, millaista oli olla koulussa heidän aikanaan ja kuinka he söivät aina kouluruuan. Hyvä heidän on omasta lapsuudestaan on huudella, kun eivät ole tulleet syömään sitä moskaa mitä me saamme. Kaupungit pystyvät kyllä rakentamaan uusia ostoskeskuksia ja perustamaan lentoyhtiöitä, mutta kouluruokaan on mahdotonta saada edes 5 senttiä lisää. Toivon tähän pikaista muutosta. 

http://www.iltalehti.fi/ruoka/2013021316671025_ru.shtml

http://www.taloussanomat.fi/tyo-ja-elama/2008/08/12/kouluruoan-saastot-ovat-jo-terveysuhka/200820802/139

http://www.iltalehti.fi/perhe/2011042813622172_pr.shtml