Meillä ei lueskella

Sanna Kangasniemi on kirjoittanut Helsingin Sanomiin (21.11.2009) kolumnin Meillä ei lueskella. Kolumni käsittelee Kangasniemen mielipidettä lukemisesta. Kangasniemi perustelee tekstissä syytä,jonka takia hän ei enää lue kirjoja.

Kangasniemi oli kolumnin mukaan aikoinaan kovakin lukemaan kirjoja. Lukemiseen saattoi kulua paljonkin aikaa. Puolisonkin kanssa oli kuulemman luettu monena iltana vierekkäin. Kangasniemi kuitenkin päätti luopua kirjojen lukemisesta.

Sanna Kangasniemi viestittää kolumnissaan sitä, kuinka turhaa lukeminen on ja siitä ei ole muuta kuin haittaa. Hän vetoaa siihen, että kirjat vievät aikaa todella paljon, ja tämä on periaatteessa totta. Kangasniemi sanoo, että hän olisi voinut käyttää lukemiseen käytetyn ajan esim. tv:n katsomiseen. Kangasniemi varmaankin yrittää sanoa, että kirjat ovat niin pitkiä ja aikaa vieviä, että siinä ajassa pystyisi tekemään paljon muutakin. Esimerkiksi kuntoilemaan ja katsomaan tv:tä. 

Kangasniemi pyrkii myös perustelemaan kirjoista luopumista sillä, että kirjahylly on ruman näköinen ja tilaa vievä kapistus. Hänen mielestään tv olisikin paljon kauniimpi ja elegantimpi olohuoneeseen. Saisi anakin katsoa tv:tä.  Kangasniemen mielestä kirjoista ei pääse eroon, vaikka ne heittäisi menemään kotontansa. Ne kun sattuvat ilmestymään  jopa lehtiin ja televisioon mainosten ja haastatelujen muodossa. 

Kangasniemi on myös sitä mieltä, että useat kirjat ovat silkkaa roskaa, joka ei sopisi muuhun kuin paperinpainoksi. Hänen mukaansa on olemassa hyviäkin kirjoja, mutta suurin osa siitä määrästä, mitä kustantajat puskevat painosta pihalle on silkkaa roskaa. Sen lisäksi kirjallisuutta on muka niin monta lajia, että lähes joka kirjallisuuden alalla syöstään pihalle lähes julkaisu kelvotonta roskaa.

Loppu tiivistyksenä voi sanoa, että Sanna Kangasniemen mielestä kirjojen lukeminen ei ole pahasta, mutta niistä seuraavat vaikutkset ovat. Jos ei lue kirjoja, niin säästää tilaa, säästää aikaa, kunto kohenee, parisuhde paranee ja jopa talokin saa nykyaikaista ilmettä ja glamouria television paikatessa kirjahyllyn. Tämä kaikki onkin kirjoitettu sarkastisessa mielessä, sillä Kangasniemi on kirjoittanut ironista tekstiä sen takia, että hän kannustaisi ihmisiä lukemaan tv:n katsomisen sijasta.

Opettajille valtuudet rauhan palauttamiseen

Seppo Vaahtera Kotkasta on kirjoittanut mielipidetekstin etelä-saimaan verkkosivuille, jossa hän vetoaa opettajien valtuuksiin vaikuttaa oppilaisiin ja heidän käytökseen. Hänen mukaansa opettajille tulisi antaa enemmän valtuuksia kurin ylläpitämiseen,jotta kouluissa vallitsisi järjestys. Hän antaa esimerkkinä vallilan koulun yläasteen tapauksen, jossa opettaja eroitettin tämän työntäessä oppilaan ulos ruokalasta tämän käyttäytyessä huonosti.

Olen Sepon kanssa samaa mieltä oppilaiden kurin lisäämiseksi. Nykypäivän oppilaat ovat paljon ovelampia kuin nuoret 50-60 luvulta, jolloin nuoret tottelivat sokeasti opettajia. Nykyään oppilaat tietävät omat oikeutensa ja alkavat valittamaan jo pienemmästäkin kurittamisesta. Oppilaat koettelevat opettajien kärsivällisyyttä ja uskovat vasta viimeisellä varoituksella.

MIelestäni tilanne voitaisiin paikata helposti kurin lisäämisellä. Opettajat saisivat käyttää voimaa tarvittaessa. Kun Vallila opettaja käytti voimaa, niin oppilas vatosi pahoinpitelyyn. Miksi sitten poliisit saavat pamputtaa ulisevaa jonnea mielinmäärin, ja syytettä ei nosteta. Mielestäni opettajille tulisi antaa vartijan oikeudet voiman- ja teknisten apuvälineiden käyttöön, kuten esim. sähkölamautin. Ainakin nuoriso pysyisi kurissa. Luokkakuria voitaisiin lisätä siten, että karttakepillä saisi näpäyttää vekkulia nuorta sormille. Tällaisilla muutoksilla saataisiin muutettua helposti koulukuria.

Vallilan koulun opettajan erottaminen oli selvä merkki. Opettajat ja kansalaiset ymmärtävät nyt opettajien heikon aseman koulussa. Nyt taas oppilaat saavat lisää valtaa opettajista. Toivon, että Vallilan koulun opettaja palaa virkaan ja voimankäyttö tuplaantuu.

Rohkea rokan syö,uhkarohkea kouluruuan

Miksi puhuisin taas kouluruuasta. Eikö tämä aihe ole jo loppuunkäsitelty. Ei ole ainakaan omasta mielestäni. Kouluruuasta valitetaan todella useasti, mutta silti asialle ei ikinä tehdä mitään. Kouluruuan laatu on huonontunut jatkuvasti lukion aikana.

Ja tämä ei ole ainoastaan minun ongelmani. Moni muukin oppilas on sitä mieltä, että kouluruoka on sillon tällöin kehnoa ja sen laatua tulisi parantaa. Kun saavuin lukioon, ruoka oli hyvää, mutta sen jälkeen laatu on pudonnut hälyyttävästi. Kouluruuan laatu huonontuu aina, kun ruokalista on käyty loppuun ja se aloitetaan alusta. Nykyään kun lista on käyty loppuun, niin joku ruoka putoaa pois listalta ja se korvataan jollain muulla. 

 Koulujen ruokalistoilta löytyy vielä niitä muutamia helmiä, joita kaikki tulevat syömään, mutta "helmiä" ei ole paljon. Ja kun näitä "helmiä" ei ole, niin ruokalasta löytyy jotain kammottavaa moskaa jota kukaan ei tule syömään. Esimerkkinä voin mainita eilisen uunikalan. Oppilaita meni kyllä ruokalaan syömään, mutta useat oppilaat poikkesivat läheiseen kebab ravintolaan. N.20 oppilasta ei kuulosta paljolta 200 joukosta, mutta kyllä se kertoo jotain kouluruuasta ja sen syötävyydestä. Toki ruokaa on hankala valmistaa 20 sentillä tai paljon se nyt onkaan, mutta kyllä siitä nyt siedetävää tulisi saada. 

Kuvan kokki on todennäköisesti juuri sinun koulustasi ja hän tekee ruoan jota juuri sinä syöt (tai jätät syömättä). Ja todennäköisesti vielä sinusta.

Kouluruokaan on tullut tavallisten ruokien rinnalle kasvisvaihtoehto, jotta kasvinsyöjille olisi ruokaa. Kuulemman kasvinsyöjät ovat valittaneet, että heitä ei ole huomioitu. Mutta jos kerta kasvinsyöjät halusivay kasvisruokaa, niin miksi siihen ei edes vilkaista, vaan kaikki ottavat lihaisamman vaihtoehdon. Johtuuko tämä kasvisruuan huonosta laadusta vai siitä, että kyseessä on ovela budjettileikkaus, joka perustellaan kasvinsyöjillä. 

Meidän nuorien lukiolaisten vanhemmat aina kertovat, millaista oli olla koulussa heidän aikanaan ja kuinka he söivät aina kouluruuan. Hyvä heidän on omasta lapsuudestaan on huudella, kun eivät ole tulleet syömään sitä moskaa mitä me saamme. Kaupungit pystyvät kyllä rakentamaan uusia ostoskeskuksia ja perustamaan lentoyhtiöitä, mutta kouluruokaan on mahdotonta saada edes 5 senttiä lisää. Toivon tähän pikaista muutosta. 

http://www.iltalehti.fi/ruoka/2013021316671025_ru.shtml

http://www.taloussanomat.fi/tyo-ja-elama/2008/08/12/kouluruoan-saastot-ovat-jo-terveysuhka/200820802/139

http://www.iltalehti.fi/perhe/2011042813622172_pr.shtml

Emilin sekoilut ja Snugen jetta (äidinkielen tehtävä)

Emil otti keiton emännältä katsoen tätä silmiin ja kiittäen, kuten kuka tahansa tekisi. Hän oli kuitenkin edelleen ymmällään miehestä, joka istui sohvalla. Emil epäili miehen olevan ulkomaalainen, varmaankin jenkki ,tai sitten mies oli muuten vain tärähtänyt ja odotti, että valkotakkiset miehet tulisivat noutamaan tämän haavien kanssa. Tämä kaikki ei silti muuttanut sitä epäilystä, että mies saattoi tarkkailla Emiliä. Emil jätti miehen hetkeksi aikaa rauhaan ja alkoi syödä keittoa. Keitto oli samanmakuista kuin ennenkin. Tai oikeastaan ei. Emil huomasi välittömästi että emänntä ei pihtaillut pippurilla. Sitä kun oli koko lautanen täynnä.  Silti Emil piti keitosta. Se ei ollut hyvää, mutta ei pahaakaan.

Emil söi keittoa noin vartin ajan. Pian Emil kuitenkin huomasi jotain hälyttävää. Mies istui tuolissa ja luki yhä lehteä. Ja Emil saattoi olla varma, että mies ei ollut kääntänyt edes sivua. Kukaan ei voisi lukea niin hitaasti. Emil rauhoitteli itseään ja nousi pöydästä, vei astian keittiön tädille, kiitti ruuasta ja poistui kuppilasta.

Emil liikkui nopeasti kadulla. Ja syystäkin. Jos mies seuraisi Emiliä, hän huomaisi tämän ja voisi kertoa jollekkin ohikulkijalle, että häntä seuraa outo tuntematon mies.

b.Snuge hymyili swägisti, kun hänen Volkswagen jettansa räjähti tulille Lappeenrannan mutkakadun nesteen pihassa. Snugen jetta: Jokaisen lappeenrantalaisen jonnen tuntema, rälläköidyillä jousilla varustettu, 90 hevosvoimainen hirviö, jonka saattaa nähdä amiksen suoralla kiihdyttelemässä, paistatteli kesäkuista päivää nesteen pihassa kuin kukko tunkiolla. Ja Snuge oli ylpeä. Hän oli juuri saannut myllytettyä jetan kadett punaisen maalipinnan ja ihasteli sitä Jvg:n epoo soidessa taustalla jetan jo puhkikuluneista kajareista. Snugen swägäily päättyi kuitenkin nopeasti, sillä hänelle soitti hänen serkun veljen vaarin tuttava Björn Ollof. Björn Ollof oli kova mies Ruotsissa käytettyjen jettojen varaosien maahantuojana. Ruotsissa Ollof tunnetaakin nimellä jetta Bjökka. Ollof halusi vain ilmoittaa, että Snugen tilaamat Bbs:n vanteet, upouudet Hankookit, ja uusi ilma-alusta olivat saapuneet Suomeen ja olivat noudettavissa pääpostilta. Tästä innostuneena Snuge hyppäsi jettaansa, puki päähänsä snäpbäckin ja käynisti jo lähes kuolleen moottorin. Snuge ajoi postille hetkessä, josta hän matkasi ratakadun mäkkäriin ja tilasi Drive inistä 2 juustohampurilaista ranskalaisilla.

Käytetyt sanat: Lappeenranta, mutkakatu, ratakatu, kesäkuu, Jvg, kukko.

Tukea kirjoittamiseen kurssi :D

Olen ollut Lauritsalan lukiossa jo kaksi vuotta. Äidinkielen kursseja on takana jo muutama. Vaikka näillä kursseilla on käyty läpi kirjoittamista, niin minulta silti puuttuu edelleen jokin särmä kirjoittamisen suhteen. Oletan vahvasti, että tämä kurssi paikkaa ongelmani ja saan palautetta teksteistäni, jolloin pystyn kehittämään itseäni kirjoittamisessa. 

Tekstejä on hyvä osata kirjoittaa luovasti ja rakentavasti, sillä nykypäivänä kirjoitustaitoa tarvitaan edelleen aika paljon. Vaikka useat palvelut ovat siirtyneet internettiin, niin kirjoitustaitoa tarvitaan. esim työhakemuksessa. Mikään ei tee työnantajaan parempaa vaikutusta kuin se, että työhakemuksessa on osattu oikenkirjoitus ja tekstiä on mielyttävä lukea. Työnantaja voi saada paljon irti hakijan persoonallisuudesta jo pelkän hakemuksen perusteella. Vaikka työhakemuksia voi nykyään tehdä netissä, niin myös tavallinen paperille tulostettu hakemus tekee vaikutuksen.

Kirjoittamisen suhteen olen hyvä saamaan ajatuksia paperille. Jos minun pitää kirjoittaa jostain aiheesta, luen aiheen, tutustun tekstiin ja alan kirjoittamaan. Kirjoittaessa ajatukseni vain sylkeytyvät paperille. Joskus kuitenkin voisin kirjoittaa hiukan värikkäämpää tekstiä. Minulla on myös paha tapa kirjoittaa ohi aiheen. Oikenkirjoitukseni kaipaisi myös parannusta. 

Jos en kirjoita koulutehtäviä, niin kirjoitan keskustelupalstoille mm. ylilauta. Facebookissa kirjoittelen aika paljon keskusteluihin ja youtubessa kommentoin videoita. Koulun ulkopuolinen kirjoittamiseni on siis kokonaan internetissä. Tämä lähinnä sen takia, että netissä saan asiat nopeasti liikkeelle, joten viestin viiveestä ei ole hätää. 

Nätisti tiivistettynä odotan paljon tältä kurssilta ja uskon sen auttavan kirjoitustaitooni. 

arvostelu 

Tämän tekstin valitsin sen takia, koska lexalla on hyvin värikäs tapa kirjoittaa.